Yhteistyön rakentaminen IT:n ja opettajien välille

Nykypäivän digitaalisen oppimisympäristön vallitsevan kaikilla perus- ja keskiasteen koulutuksen tasoilla, joten tehokas edtechin käyttö on ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden haluttujen oppimistulosten saavuttamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin saumatonta yhteistyötä IT:n (Information Technology) ja opettajien välillä.  

Opettajat hallitsevat luokkahuoneessa, ja he edustavat etulinjoja päivittäisessä pyrkimyksessä helpottaa oppilaiden oppimista, löytämistä, kasvua ja kypsyyttä. IT puolestaan vastaa koko piirin ja sen koulujen teknologiainfrastruktuurista, ja 1:1-mallien yleistyessä, jossa jokainen oppilas on varustettu omalla teknologialaitteellaan, heidän vastuunsa ulottuvat jopa kampuksen ulkopuolelle ja opiskelijoiden koteihin.  

Siitä huolimatta kahden toiminnon välissä monilla koulupiireillä on vähemmän ajettu tie. Varmasti IT on usein aktiivinen osallistuja opettajien ammatillisiin kehittämistilaisuuksiin, ja ne toimivat opettajien Help Deskinä, kun tekniikka karkaa. Ja tietysti opettajat ovat melko tottuneet antamaan palautetta edtechistä IT-osastolle. Mutta tietotekniikan ja opettajien välinen vuorovaikutus on usein reaktiivista, yksisuuntaista ja taktista, jonka yksi toiminto toimittaa ja toinen vastaanottaa. Nämä vuorovaikutukset eivät yleensä ole strategisia tai yhteistyöhaluisia. 

Tämä viesti kattaa muutamia kriittisiä parhaita käytäntöjä tehokkaan yhteistyön edistämiseksi IT:n ja opettajien välillä.

Image of an arrow, pointing left to right, signifying moving forward with collaboration between IT and Teachers.



Tiekartta IT- ja opettajayhteistyön rakentamiseen


IT:n ja opettajien välisen yhteistyön rakentamisen konteksti alkaa opiskelijoiden kokonaisvaltaisten tarpeiden analysoinnilla. Opiskelijat ovat perimmäisiä asiakkaita K-12-arvolupauksessa.  

Vastusta kiusausta aloittaa ajatuksella, että IT:n ja opettajien yhteistyö on kyse näiden kahden osaston tehostamisesta ja/tai tehostamisesta. Aloita mieluummin opiskelijoiden kokonaisvaltaisten tarpeiden hoitamisesta, mukaan lukien halutut oppimistulokset. Työskentele sitten taaksepäin varmistaaksesi, että jokainen osasto, sekä IT- että opetusosasto, toimii yhteistyössä, tehokkaasti ja tehokkaasti. 

Harkitse seuraavia parhaiden käytäntöjen vaiheita organisaation yhteistyön edistämiseksi: 

1 — Luo yhteinen visio ja tavoitteet. Yhteistyö ei ole IT-aloite tai opettajan aloite. Jos se alkaa tällä tavalla, se todennäköisesti epäonnistuu.

Omistajuus sanelee, kuinka paljon osapuolet investoivat yhteistyöhön. Ensimmäinen askel on kehittää yhdessä tiimienne yhteinen visio opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelijoiden oppimisesta ja sitten asettaa yhteiseen visioon liittyvät tavoitteet ja tavoitteet. Kun visio ja tavoitteet ovat paikoillaan, määritä sitten, miten tiimit työskentelevät – sekä yhdessä että itsenäisesti – tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien arviointiprosessit ja arviointimittarit.  

Tiimin näkemyksen ja työn väliset yhteydet mahdollistavat jokaisen yksittäisen tiimin jäsenen näkemisen/tunteen tarkoituksen, ja tarkoituksen myötä yhteistyöprosessin omistajuus.  

2 — Tunnista ryhmänormit. Ryhmänormien vahvistaminen luo turvallisen ympäristön, joka tarvitaan onnistuneeseen yhteistyöhön. Ryhmänormeihin sisältyy lähes aina roolien ja vastuiden määrittely. Jos et ole perehtynyt Bruce Tuckmanin muotoutuminen, myrsky, normointi ja esiintyminen ryhmän kehitysvaiheita, lue se huolellisesti. Älä pelkää, se on nopeaa ja intuitiivista luettavaa.

Luottamuksen luominen on usein vaikein osa varhaista yhteistyötä. Helpota keskusteluja luottamuksesta, kuinka vaikeaa sitä on rakentaa ja kuinka nopeasti se voi murentua. Luottamus on tärkeää avoimen kommunikoinnin edellyttämän turvallisen ympäristön luomiseksi. 

Luotettavalla ja avoimella viestinnällä voit käyttää aikaa etukäteen oppiaksesi toistesi oppimistyylit ja kiinnostuksen kohteet sekä heidän toiveensa ja huolenaiheensa aloitteesta. Toistensa parempi ymmärtäminen muovaa normeja sille, kuinka yksilöt osallistuvat ryhmänä yhteiseen työhön.  

Tuckman's Forming, Storming, Norming, and Performing model.

3 — Helpottaa keskustelua ja vuoropuhelua. Ryhmän jäsenten tulee olla valmiita käyttämään keskustelua ja dialogia yhteistyön perusvälineinä. Mutta ensin heidän on ymmärrettävä ero näiden kahden välillä, koska molemmat ovat tärkeitä onnistuneiden tulosten kannalta.

Dialogi on keskustelua, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa ja laajentaa ryhmän kollektiivista ymmärrystä. Vuoropuheluun tulisi sisältyä useita näkökulmia ja olla valmis kyseenalaistamaan status quon, "tavan, jolla asiat täällä tehdään", ja useimpien definitely:iden tulee sukeltaa arvoihin ja mahdollisiin ennakkoluuloihin. Tehokas vuoropuhelu edellyttää halukkuutta ilmaista uskomuksia, aktiivista kuuntelua ja tuomitsemisen keskeyttämistä, lohdutusta epäselvyyksien aikoina ja luottamusta kollektiiviseen prosessiin.  

Dialogin jälkeen käydään keskustelua, joka vie keskustelun eteenpäin toimivampaan tilaan. Keskusteluihin sisältyy yksittäisten näkemysten esittäminen konsensuksen rakentamiseksi päätöksentekoa varten.   

4 — Hallitse konflikteja. Vuoropuhelu saa syvällistä oppimista, kun ryhmän jäsenet tutkivat, oppivat ja kasvavat. Ja se synnyttää eniten konflikteja.

Älä vältä konflikteja! Konfliktit ovat välttämättömiä luovien ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen luomiseksi ja toteuttamiseksi. Sen sijaan, että välttyisit, kylvä proaktiivisesti ja hallitse konflikteja tehokkaasti.  

Ota konfliktinhallinnan aihe esille ryhmän muodostumisen varhaisessa vaiheessa ja tarjoa resursseja kaikille. Sekä IT-ammattilaiset että opettajat luottavat tavallisesti vain yhteen konfliktinratkaisutyökaluun päivittäisessä elämässään. Yleensä se on "minun tapani tai valtatie" -ajattelusta. Yhteistyöryhmänä tee kaikki yksilöt tietoisiksi sen laajuudesta työkaluja konfliktien hallintaan.  



Yhteenveto


Nykypäivän digitaalinen luokkahuone vaatii opettajien ja IT-ammattilaisten yhteistyötä, mikä yhdistää kaksi aivan erilaista toimintoa, jotka eivät olleet niin kauan sitten peruskoulupiirissä. Nykyään voidaan väittää, että näillä kahdella funktiolla on enemmän yhteistä kuin eroa.  

Opiskelijoiden haluttujen oppimistulosten saavuttaminen on nyt monien sidosryhmien välistä kumppanuutta. Vahvan yhteistyön perustan luominen käyttämällä muutamia kriittisiä parhaita käytäntöjä vahvistaa piirisi tiimiä menestymään.